Ready, set, UK!: Friday in Kielce

Heipähei!

Tää kirjottaminen on vähän jääny koska Kielcessä meidän hotellissa oli tosi huono netti eikä ollu tietokoneita, toisinku täällä Varsovassa.

Ollaan siis saavuttu Varsovaan, mut ennenku kerron tästä päivästä, kerron vähän Kielcen matkasta.

Tultiin Kielceen siis perjantaina, lähettiin Varsovasta joskus aamulla puolalaisella Onnibussilla (Polskibus). Kielcessä meitä oli vastassa Michal joka opasti meidät meidän hotellille. Meiän hotelli oli ihan Kielcen uuden stadionin vieressä, joten joka aamu nähtiin ku pienet lapset tuli jalkapalloharjotuksiin stadionin vieres olevalle kentälle. En ottanu hirveesti kuvia Kielcen kaupungista, mut otin kyllä kuvia tapahtumasta missä me oltiin.

Oltiin vapaaehtosina 100 puolalaisen kanssa European Rover Challenge - nimisessä tapahtumassa. ERC on suurin avaruus- ja robottitapahtuma koko Euroopassa. Kisaajia oli eri maista, mm. Australiasta, Kolumbiasta, Egyptistä, Puolasta ja USA:sta ja tarkotuksena oli siis rakentaa avaruusmönkijä. Meille ei kerrottu mitä palkintona oli, mut mitä noista kuvista kattoin niin ilmeisesti voittajat sai 1000 dollaria. Me ei oikeen ehitty seuraamaan kisaa, koska tehtiin muita hommia.

Tässä viel linkkiä ERC:n virallisille sivuille, josta voitte käydä lukasemassa vähän enemmän tästä tapahtumasta: http://roverchallenge.eu/en/

Ekana päivänä siis mentiin tänne tapahtumapaikalle ja tottakai oltiin tyylikkäästi myöhässä ja asteltiin sisään McDonaldsin kupit kädessä (ei siis ehitty syödä kunnolla ennenku piti jo juosta bussiin nii oli pakko hakea jotaki ruokaa). Meitä ei ollu muita ulkomailta ku vaan tää meidän oma porukka, kaikki muut oli puolalaisia.

Koska itse tapahtuma ei alkanu ku vasta lauantaina, koko perjantai meni tutustumisleikkejä leikkiessä.
Ihan ekana meillä oli "Sijoita itsesi kartalle" tyyppinen leikki, jonka jälkeen oltiin nimibingoa. Piti siis kysellä ympäriinsä ihmisiltä et mihin kohtaan ne sopii (listassa oli esim. "laulan suihkussa" ja "olen ollut ulkomailla" tyyppisiä vaihtoehtoja) ja kirjottaa kyseisen henkilön nimi siihen.
Tän jälkeen meiän piti järjestäytyä iän mukaan ilman puhumista. Se oli reilusti helpompaa ilman puhumista, koska kovin moni ei puhunu englantia, ei edes kohtalaista englantia nii jotenki oli helpompi viittoa käsillä kuinka vanha on. Kun saatiin järjestäydyttyä, otettiin jako kolmeen ja siirryttiin ulos.

Ulkona meiän omissa ryhmissä mentiin rinkiin ja onneks pääsin sellasen henkilön viereen, joka puhu englantia, et tiesin vähän mistä on kyse. Ekana juttuna oli siis ensin sanoa oma nimi ja sen jälkeen kertoa joku asia mistä pitää ja liittää siihen liike, eli ihan tuttua kamaa Suomesta. Seuraavan piti aina toistaa edellisen nimi ja liike, ja leikki jatku siihen malliin. Onneks piti vaan toistaa viiden edellisen nimet ja liikkeet, olisin muuten ollu tosi hukassa. Tääkään leikki ei tietenkää menny mun osalta niinku strömsössä, koska kaikki puhu puolaa ja en ymmärtäny muutaku nimet (jotka oli muuten osa tosi vaikeita). Yhdenkin tytön kohalla sanoin ensin nimen ja sen jälkeen tein ristin ilmaan ja sanoin että hän tykkää käydä kirkossa, vaikka hän tarkotti laskemista... Koko porukka repes nauramaan, mut onneks pystyin nauramaan itelleni eikä asia jääny häirittemään!

Tän leikin jälkeen käytiin haukkaamas vähän leipää ja banaania, jonka jälkeen meiän piti järjestäytyä lempikirjan ensimmäisen kirjaimen mukaan aakkosjärjestykseen. Ku oltiin valmiita, meiät jaettiin kuuteen porukkaan ja saatiin aikaseks kolme frisbeekisaa (aina kaks ryhmää oli vastakkain). Frisbeessä oli tarkotuksena saada syötettyä oman joukkueen jäsenelle 10 kertaa ilman että frisbee putoo tai et toinen joukkue saa sen. Muutaman rundin jälkeen vaihettiin niin et piti saada vaan 5 kertaa syötettyä, ja tää oli selkeesti helpompaa ja saatiin jo vähän pisteitäki kehiin.
Jotta tääkään leikki ei olis ollu tarpeeks helppo, meille jaettiin laput missä luki pelityyli. Joillaki luki "pelaa normaalisti" (mulla oli tää), "sinua ei kiinnosta", "ole pomottava" jnejne. Pelistä tuli selkeesti hauskempaa, kun jotkut pomppi ja yritti saada huomioo itteensä ja toiset seiso kädet ristissä.

Ku peli saatiin päätökseen niin meiän piti ryhmässä keskustella siitä, kuinka saadaan joku kiinnostumaan leikkimisestä tai pelaamisesta, jos kyseistä henkilöä ei kiinnosta. Ainoo huono puoli tässä oli se, että ku kaikkien vastaukset kerrottiin ääneen, ne kerrottiin puolaks enkä taaskaan ymmärtäny yhtään mitään. Eli selkeesti kielimuuri on ollu tosi iso ongelma täällä Puolassa, mut onneks tosi moni osaa englantia sen verran et pystyy selittämään asioita edes jotenkuten.

Meiän päivä tapahtumapaikalla loppu tähän, ja suunnattiin takasi hotellille. Ehittiin hetki olla siel ennenku lähettiin Kielcen keskustaan syömään (taas) paikallista ruokaa. Muutamalle tää paikallinen ruoka ei maistunu, ja jos totta puhutaan nii sen jälkeen ku kuulin mitä lihaa niissä taikinanyyteissä oli sisällä, ei maistunu oikeen mullekkaan (niissä oli siis kaninlihaa..).

Tähän päätty perjantai! Kirjotan seuraavaan postaukseen lauantaista ja sunnuntaista, joten tän postauksen loppuun tulee vaan muutama kuva perjantailta!