Heips!
Heti alkuun pahoittelen sitä etten oo kirjotellu paljon mitään Puolasta lähdön jälkeen, syynä siihen on se ettei meillä oo ollu mahdollisuutta olla tietokoneilla enkä puhelimella jostain syystä pysty mitään postaamaan.
Jatkan nyt tähän postaukseen nyt vaikka pari ekaa päivää meiän Lontooseen saapumisesta, ja muihin postauksiin sit loput. Mulla ei oo valitettavasti mahollisuutta laittaa kuvia koska täällä ei yksinkertasesti oo mitään millä saisin siirrettyä kuvia ja mulla on rajotetusti aikaa olla tässä koneella niin pitkän kauttakaan ei viitsi ruveta sähläämään.
Mutta tosiaan, Puolasta lennettiin Lontooseen ja sieltä napattiin bussi Victoriaan, josta lähettiin vielä undergroundilla Lambet Northiin missä meidän ensimmäinen hostelli sijaitsi. Meidän hostellin nimi oli London Eye Hostel, ja vaikka nimi kuinka sanoo, ei sieltä mitään London Eye:ta nähny. Jos joku ei tiedä, niin London Eye on suuri maailmanpyörä ihan Thames-joen vieressä. Turistien suosiossa, mutta niin kallis etten sen kyytiin mene (ja mulla on niin kamala korkeiden paikkojen pelko etten ees uskaltais...).
Meidän hostelli ei ollu ihan mikään maailman paras, samassa huoneessa nukku meidän lisäks 13 muuta. Sängyt oli kolmikerroksisia kerrosänkyjä ja mä päädyin keskimmäiseen punkkaan. Wifi ei toiminu huoneessa ja koko hostellin kunto oli vähän niin ja näin mut eipä sitä muuhun tarviikkaan ku nukkumiseen!
Ku oltiin päästy hostellille, saatiin viesti Wadudilta, joka tuli hakemaan meidät lounaalle. Mentiin läheiseen kahvilaan josta tulikin mun ja Rudin luottokahvila (joka aamu sinne vähän aamupalalle!). Kahvilas tavattiin Adrian ja kaksi virolaista, Kadi ja Anelli. Tähän oikeestaan päättyki meidän eka päivä Lontoossa, tän jälkeen mentiin vaan hostellille nukkumaan.
Seuraavana päivänä Adrian ja Wadud vei meitä vähän kiertelemään keskustassa, jossa tavattiin Siobhan ja vietettiin aikaa. Oli kiva nähä vähän tuttuja kasvoja, koska meidän lennot Varsovasta lähti muun porukan kanssa eri aikaan. Loppupäivä meni rentoutuessa, koska tiedettiin et seuraavana päivänä alkais jo toiminta.
Keskiviikkona mentiin Jimmy Mizen Foundationiin. JMF on hyväntekeväisyysjärjestö, joka on perustettu vuonna 2008 kuolleen Jimmy Mizen nimisen pojan muistolle.
Jimmy Mizen oli 16-vuotias nuorimies, joka aamulla meni leipomoon ostamaan leipää. Valitettavasti paikalle sattui aineissa oleva ihminen, joka alotti hirveen huudon ja mesoomisen ja jotenkin onnistu heittämään jotain mikä tappoi Jimmyn.
JMF tekee yhteistyötä VPC:n (Volunteering Police Cadets) kanssa. Pääasiassa JMF järjestää nuorille erilaisia kursseja (esim. vihanhallinta) ja VPC:n poliisit pitävät luentoja kouluissa. JMF järjestää kans tukiryhmiä vanhemmille jotka ovat menettäneet lapsen/lapsia.
JMF tiloissa ruvettiin käymään läpi leirivarusteita. Jokaselta kysyttiin onko kaikki tarvittava mukana ja käytiin vähän läpi et mitä leirillä tehään. Tän jälkeen meiän päivä olikin ohi ja lähettiin Siobhanin kanssa Stratfordiin, missä sijaitsee Euroopan suurin ostoskeskus, Westfield. Tottakai piti vähän päästä tuhlaamaan rahaa, joten mentiin Primark nimiseen kauppaan ja sieltä tarttu mukaan pari paitaa! Pian kuitenki suunnattii jo takasin hostellille, koska seuraavana päivänä oli taas paljon tekemistä.
Torstaina mentiin Blackheathin VPC:n tiloille. Siellä nähtiin hetken verran poliisikadettien kouluttamista jonka jälkeen niillä alko joukkuekisat, leikkimieliset tietenkin. Meidän porukka päätti osallistua näihin kisoihin omana tiiminä! Ekana tehtävänä oli nostaa sellanen puupenkki suorille käsivarsille koko ryhmänä. Ohjaaja huuteli sit aina et kummalle puolelle penkki pitää siirtää. Jos penkki kosketti päätä tai olkapäätä, tippu pois. Jotenkin ihmeen kummalla meidän porukka voitti tän!
Koska oon tyhmä enkä kirjottanu näitä leikkejä mihinkään mitä meillä oli, en muista mitä muuta kivaa tehtiin. Sen muistan et kaks näistä voitettiin! Joka tapauksessa, tällanen oli meidän neljä päivää ennen leiriä. Kerron seuraavaan postaukseen leiristä ja ehkäpä jostain muustakin!
- Jenna
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti